Hyvinvointialueuudistus vaikutti merkittävästi Suomen Kuntaperinnän perintäasiakkaisiin. Kuntien rinnalla asiakkaina on kasvava joukko hyvinvointialueita, siksi nimenmuutos on tarpeen. Tavoitteena oli löytää muuttunutta asiakaskuntaa palveleva nimi, joka on neutraali viestinnässä velallisasiakkaiden kanssa.

Revire-nimen merkitys viittaa paluuseen. Nimi kuvastaa perintätoimintaa, jossa asiakas palaa erääntyneen maksun äärelle ja saatava alkuperäiselle laskuttajalle.

Uusi nimi näkyy aluksi perintäkirjeissä ja muissa virallisissa dokumenteissa. Uusi nimi ja visuaalinen ilme tulevat käyttöön kaikessa Reviren viestinnässä syksyn 2023 aikana.

Perintätoimeksiantojen määrä nousi vuoden 2022 aikana 24,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia toimeksiantaja-asiakkaita olivat muun muassa Oulun kaupunki ja Siilinjärven kunta. Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ovat Suomen Kuntaperinnälle uusi ja merkittävä asiakasryhmä, jonka myötä perintätoimeksiantojen määrä tulee kasvamaan edelleen kuluvan vuoden aikana.

Vuoden 2023 alusta alkava yhteistyö mahdollistaa kaikkien Suomen Kuntaperinnän asiakasorganisaatioiden, kuntien ja hyvinvointialueiden maksumuistutusten lähettämisen sähköisesti Suomessa asuville kuluttajille. Yhteistyö kattaa laajuudeltaan yli 80 kuntaa ja 10 hyvinvointialuetta.

“Maksumuistutusten, laskujen ja muun postin toimittaminen samaan sähköiseen palveluun nostaa kuluttajien sähköisen asioinnin astetta koko yhteiskunnassa. Kivran palvelu täydentää strategiaamme lempeästä perinnästä ja sulautuu hienosti osaksi kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaiden yhtenäistä sähköistä asiointikokemusta”, kertoo Suomen Kuntaperinnän toimitusjohtaja Christian Sjöstrand.

Digipostipalvelu Kivran tavoitteena on rakentaa Suomeen yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa kestävä, turvallinen ja kaikille saavutettava digiposti. Kivra kokoaa eri dokumentit yhden vahvan tunnistautumisen taakse. Perintää ei saa hyvän perintätavan mukaan tarpeettomasti pitkittää tai viivyttää, joten perintätoimien oikea-aikainen käynnistäminen ja toimeksiannon nopea perillemeno ovat sekä velkojan että asiakkaan intressissä. Noin puolet toimeksiannoista maksetaankin jo maksumuistutuksen perusteella ennen varsinaisen vapaaehtoisen perinnän alkamista.

“Olemme todella iloisia alkavasta yhteistyöstämme Suomen Kuntaperinnän kanssa. Sähköisten palveluiden käyttöönoton tulee olla myös kunnille ja hyvinvointialueille helppoa, sujuvaa ja kustannustehokasta. Suomen Kuntaperintä mahdollistaa tämän asiakasorganisaatioilleen tarjoamalla Kivran maksumuistutuskirjeiden toimituskanavaksi kuluttajille. Mahdollistamalla yhä laajemmin erilaisten dokumenttien ja postin toimittamisen yhteen sähköiseen palveluun, vähennämme turhien ilmastohaittojen syntyä postin lähettämisestä ja jakelusta, mikä edistää osaltaan vihreää siirtymää yhteiskunnassa. Toimivampi digitaalinen posti mahdollistaa pelkästään julkiselle sektorille miljoonien eurojen säästöt, jonka lisäksi se helpottaa myös kuluttajien arjen hallintaa”, jatkaa Kivran toimitusjohtaja Ilari Abdeen.

Lisätietoja:

Christian Sjöstrand, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaperintä Oy
p. 050 599 7876, christian.sjostrand@kuntaperinta.fi

Ilari Abdeen, toimitusjohtaja, Kivra Oy
p. 040 519 7678, ilari.abdeen@kivra.fi

Suomen Kuntaperintä
Suomen Kuntaperintä on täysin kotimainen perintäyritys, joka on erikoistunut auttamaan kuntia, hyvinvointialueita ja julkisomisteisia yrityksiä perintäpalveluiden toteuttamisessa. Suomen Kuntaperintä syntyi, kun kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon suurtoimijat Sarastia ja Monetra ryhtyivät yhteistyöhön perintäpalveluiden osalta. Suomen Kuntaperintä toteuttaa perintäpalvelut lempeän napakasti ja vastuullisesti, kaikkia perinnän eri osapuolia kuunnellen.

Digipostipalvelu Kivra
Kivra on digipostipalvelu, joka kokoaa tärkeät dokumentit yhteen saavutettavaan ja turvalliseen palveluun. Kivraa käyttää Suomessa jo 40 000 lähettävää yritystä ja organisaatioita. Palvelu on otettu hyvin vastaan myös kuluttajien keskuudessa. Palvelu on saapunut Suomeen Ruotsista, jossa Kivraa käyttää päivittäin jo yli 5,4 miljoonaa ruotsalaista. Kivra on kuluttajille ilmainen sovellus, jonka voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta tai käyttää verkkoselaimella osoitteessa kivra.fi.

Perintäpalveluita kunnille, sote-sektorille ja julkisomisteisille yrityksille tarjoava Suomen Kuntaperintä auttaa asiakkaitaan tulouttamaan saatavansa takaisin tehokkaasti, mutta kuntalaisten näkökulmasta inhimillisesti ja vastuullisesti.

– Toimeksiantajamme ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä toimintaamme. Erityisesti kuulemme usein kiitosta yhteyshenkilöidemme ja asiakaspalvelumme ammattitaidosta, kertoo Suomen Kuntaperinnän toimitusjohtaja Christian Sjöstrand.

Suomen Kuntaperinnän kaikki toimeksiantajat saavat tasalaatuisen, sujuvan palvelun, oli kyseessä sitten pieni kunta, isompi kaupunki tai sairaanhoitopiiri. Jokaiselle toimeksiantajalle nimetään oma perintäasiantuntija, jonka kanssa yhteydenpito on helppoa ja nopeaa. Henkilökohtaiseen asiakaspalveluun panostetaan sekä toimeksiantajien että velallisasiakkaiden kohdalla.

– Asiakastyytyväisyyskyselyn vastauksissa minua ilahduttivat lisäksi järjestelmämme toimivuuteen liittyvät palautteet, kiittää Sjöstrand.

Suomen Kuntaperinnän käytössä on oma, räätälöity perintäjärjestelmä, jonka kautta myös kommunikoidaan toimeksiantajien kanssa. Toiveet järjestelmän parantamisesta tai toimintatapojen suoraviivaistamisesta otetaan aina mielellään vastaan, sillä toiminnan kehittäminen yhden asiakkaan kanssa helpottaa samalla myös muita asiakkaita. Kehityskohteissa keskitytään yleisesti manuaalisen työn vähentämiseen ja ketterään toimintaan.

Sujuvuutta asiakkuuden ensimetreiltä asti

Suomen Kuntaperinnän asiakkuusmäärä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana 35 uudella julkisen sektorin asiakkaalla. Uusien asiakkuuksien aloituskäytäntöihin on kiinnitetty huomiota, jotta kaikki sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Saatavien perintää hoidetaan kaikissa perintäyhtiöissä samalla tavalla, perintälain mukaan, mutta pienillä parannuksilla voi olla iso vaikutus asiakkaan arkeen.

– Käymme uuden asiakkaan kanssa aina tarkoin läpi heidän nykytilanteensa sekä käytännön tasolla että toiveiden osalta. Aloituspalaveri on myös pienimuotoinen perintäkoulutus, jossa saattaa kunnan tai kaupungin laskuttajillekin tulla jotain uutta tietoa, sellaista ”hyvä tietää” -asiaa, kuvailee Suomen Kuntaperinnän asiakkuuspäällikkö Mia Vihtalahti.

– Uusia asiakkaitamme askarruttaa usein se, paljonko toimintatavat muuttuvat ja kuinka iso prosessi perintätoimiston vaihdos on. Jälkikäteen olemme kuulleet positiivisen yllättyneitä reaktioita, miten vaivattomiksi he ovat yhteistyön aloittamisen ja kaikki käytännön vaiheet kokeneet, jatkaa Vihtalahti.

Suomen Kuntaperintä hoitaa toimeksiantoja keskimäärin 25 000–30 000 kpl kuukaudessa, vuositasolla 400 000 kpl. Perintäpalveluiden ulkoistaminen siihen erikoistuneelle toimijalle on miellyttänyt Kuntaperinnän toimeksiantajien lisäksi myös velallisasiakkaita, joiden asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla, keskimäärin 4,6 (asteikolla 1-5).

– Asiakkaista huolehtiminen tarkoittaa meille myös velallisasiakkaidemme mahdollisten taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisyä. Toimitamme maksuvaatimuksen yhteydessä tietoa talouden neuvontapalveluista, jotta velallinen saisi sujuvasti ja tarpeen mukaan apua velkojensa järjestelyyn, taustoittaa Sjöstrand.

Saatekirje sisältää tietoa oikeusaputoimiston, takuusäätiön ja Yritys-Suomen neuvontapalveluista sekä yhteiskunnallisten tahojen luottomahdollisuuksista. Ohjeistus laadittiin yhdessä Takuusäätiön kanssa. 

Asiakkaidemme avoimia palautteita NPS*-kyselyssä:

• ”Sujuvaa toimintaa, helppoa yhteydenpitoa, osaavaa henkilöstöä. Vain hyvää sanottavaa! Olen tyytyväinen, että vaihdoimme perintäyhteistyökumppania vuonna 2020.”
• ”Palvelu toimii hyvin ja tulokset perinnän osalta ovat edellistä toimijaa selvästi paremmat.”
• ”Nopeat vastaukset kysymyksiin ja neuvontaa aina tarvittaessa. Yhteyshenkilö hyvin tavoitettavissa.”
• ”Velallisilta ei ole tullut juuri lainkaan negatiivista palautetta Kuntaperinnän toiminnasta tai palveluista.”
• ”Erittäin toimiva järjestelmä. Ystävällinen ja avulias henkilökunta.”
• ”Yhteistyö on ollut sujuvaa ja kaikin puolin toiminut hyvin.”

*NPS eli Net Promoter Score on kansainvälisesti käytetyin asiakasuskollisuuden mittari. Se mittaa asiakkaan suositteluhalukkuutta ja tyytyväisyyttä yhden kysymyksen avulla: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit yrityksen palvelua tai tuotteita ystävällesi tai kollegallesi?”.

Kaksi kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon suurtoimijaa Sarastia Oy ja Monetra Oy ovat ryhtyneet yhteistyöhön kuntien perintäpalveluiden osalta. Sarastia Oy on myynyt omistamastaan Sarastia Kuntaperintä Oy:stä 33 % osuuden Monetra-konsernille, joka omistaa yritystä jatkossa yhdessä 67 % omistavan Sarastian kanssa. Sarastia Kuntaperintä Oy jatkaa toimintaansa uudella omistajapohjalla ja myöhemmin julkistettavalla nimellä.

– Monetran mukaantulo mahdollistaa yhden vahvan, kuntaomisteisen ja puhtaasti kotimaisen toimijan rakentamisen. Nostamme tällä liikkeellä oman tekemisemme tasolle, joka tekee meistä jatkossa yhä kiinnostavamman kumppanin suuremmille kunta-alan toimijoille, sanoo Sarastia Oy:n toimitusjohtaja Mika Kantola.

– Perintä on hyvin tietojärjestelmäkeskeistä toimintaa ja palveluiden on oltava näiltäkin osin ensiluokkaisia. Kumppanuus perintätoiminnassa on mielestämme kestävämpi valinta kuin esimerkiksi oman, mm. Sarastian kanssa kilpailevan järjestelmän rakentaminen, kertoo Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen.

Kotimaisten perintäpalveluiden kysyntä kuntakentässä on kasvussa ja kilpailu on kovaa. Perintäpalveluita ostetaan edelleen paljon suurilta kansainvälisiltä toimijoilta. Suurempien paikallisten palveluntarjoajien syntyminen tarkoittaa sitä, että suurempi osa toimialan tuottamista rahavirroista jää Suomeen.

Kuntaperinnän asiakasarvon luomisen perustana on jatkossakin se, että tehokasta perintäpalvelua tuotetaan läpinäkyvästi ja eettisesti. Toiminta on siis hyvin asiakaslähtöistä ja avointa. Kunnat voivat esimerkiksi seurata perintätoiminnan koko prosessia aina laskutuksesta velallisasiakkaiden kanssa käytyihin keskusteluihin.

Kaupassa ei ole kyse konsernien fuusiosta, vaan yhteistyöstä kapean osa-alueen, perinnän osalta. Sarastia ja Monetra tuottavat jatkossakin palveluita ainoastaan omistaja-asiakkailleen.

Lisätietoja

Mika Kantola
Toimitusjohtaja, Sarastia Oy
Puh. 040 831 6409

Päivi Pitkänen
Toimitusjohtaja, Monetra Oy
Puh. 040 574 8106

Sarastia on Suomen suurin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoava konserni, johon kuuluvat Sarastia Oy, Sarastia Rekry Oy, Sarastia Kuntaperintä Oy sekä Onvire Oy. Yritys toimii kunta-alalla ja sen palveluksessa on noin 900 asiantuntijaa. Vuoden 2020 liikevaihtotasoksi on arvioitu lähes 130 miljoonaa euroa.

Monetra on valtakunnallinen konserni, joka tarjoaa neljän kasvavan alueyhtiön kautta laajan valikoiman talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä hallinnon tukipalveluja. Konsernissa työskentelee noin 1 000 henkilöä ja liikevaihdon arvioidaan olevan noin 65 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Saatekirje sisältää tietoa oikeusaputoimiston, takuusäätiön ja Yritys-Suomen neuvontapalveluista sekä yhteiskunnallisten tahojen luottomahdollisuuksista. Ohjeistus laadittiin yhdessä Takuusäätiön kanssa. 

 Kuntien omistama Suomen Kuntaperintä Oy tuottaa kunnille ja kuntaorganisaatioille maksuvalvonnan ja perinnän palveluja. Kuntaperinnän toiminta on kasvanut viime vuosina, kun kunnat ovat halunneet siirtää perinnän toteuttamisen kotimaiselle ja kuntaomisteiselle yritykselle. 

 – Toki Kuntaperintä on tähänkin saakka pyrkinyt huomioimaan velallisten yksilölliset tilanteet ja vaikuttamaan kuntien kanssa siihen, että velallisen tilanne ei pahene, kertoo Suomen Kuntaperinnän liiketoimintajohtaja Christian Sjöstrand.  

Tällaisen ylimääräisen ohjeistuksen lähettäminen toisen maksuvaatimuksen yhteydessä on kuitenkin konkreettinen toimenpide, jolla pyrimme siihen, että velallinen toimii aktiivisesti ja saa nopeasti apua mahdollisiin velkaongelmiinsa, Sjöstrand jatkaa.  

 – Uskomme, että maksuvaatimuksen mukana tuleva konkreettinen tuloste edesauttaa asioiden hoitamisessa, sanoo Kuntaperinnän Sjöstrand. Googlettaminen ei aina auta taloudellisten järkevien vaihtoehtojen löytymisessä, jos googletuksen tuloksena saa pitkän listan pikavippiyhtiöiden mainoksia. 

 – Maksuvaatimukseen liitetty konkreettinen ohjaus on ehdottoman tärkeä. Maksuongelmissa oleva ihminen päätyy helposti ottamaan pikaluottoa. Nopea ja helppo ratkaisu on houkutteleva. Ihmisillä ei myöskään ole tietoa muista vaihtoehdoista. Yksikin kallis luoton voi johtaa velkakierteeseen tai syventää jo olemassa olevaa kierrettä. Ammattilaiset auttavat löytämään edullisempia vaihtoehtoja ja kestävämpiä ratkaisuja maksuongelmiin, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar. 

Ylimääräisen kirjeen lähettäminen maksuvaatimuksen yhteydessä on pieni kustannus Kuntaperinnälle. Emme kuitenkaan ole laittamassa syntyvää kustannusta perintäpalveluiden hintoihin. Haluamme olla myötävaikuttamassa siihen, että Suomessa velkaongelmat lähtisivät laskuun.  

Lisätietoja antavat: 

Christian Sjöstrand
Suomen Kuntaperintä Oy, liiketoimintajohtaja, 050-599 7876, christian.sjostrand@sarastia.fi 

Juha Pantzar
Takuusäätiö, toimitusjohtaja, 050 313 0523, Juha.Pantzar@takuusaatio.fi   

Hallituksen huoli suomalaisten ylivelkaantumisesta ja siihen liittyvistä ongelmista on perusteltu. Valtakunnanvoudinvirasto ilmoitti viime keväänä, että vuonna 2018 saapui noin 3,4 miljoonaa asiaa ulosottoon Suomessa (+2,5% verrattuna vuoteen 2017) ja että eri velallisia ulosotossa oli vuonna 2018 noin 577 000 (+3,4%). Velallisista luonnollisia henkilöitä oli valtaosa, noin 519 000, ja yrityksiä ja yhteisöjä noin 58 000. Valtakunnanvouti arvioikin, että yksityisoikeudellisten saatavien osuus ulosottoasioista on kasvanut selkeästi ja että se johtuu kulutusluottojen ja pikalainojen yleistymisestä.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä astui voimaan lakimuutos, jonka pitäisi tehdä satojen prosenttien pikavippikorot mahdottomiksi. Uusi laki asetti kaikille kulutusluotoille aiempaa tiukemman 20 prosentin korkokaton ja rajasi muut lainanhoitokulut enintään 150 euroon vuodessa. Jo ensimmäisenä päivänä, kun laki oli voimassa, nähtiin sen vaikutukset. YLE uutisoi nimittäin jo 2.9 että ”Jo useat pikavippifirmat ovat ilmoittaneet, etteivät enää myönnä uusia lainoja – syynä kulutusluottojen korkokaton madaltaminen 20 prosenttiin” ja lisäsi vielä että ”Alalla uskotaan, että syksyn aikana markkinoilta poistuu vielä lisää yrityksiä”. Ylen uutisten mukaan monet alan yritykset katsovat, ettei niillä ole enää toimintamahdollisuuksia, kun ne eivät saa periä mielestään kunnon korkoa.

Lakimuutos tarjoaa siis mahdollisesti ratkaisua toiseen valtakunnanvoudin esille nostamaan ongelmaan; pikalainojen yleistymiseen. Lain vaikutukset kuluttajille ovat kuitenkin alussa hieman yllättäviä.

Aluksi nimittäin arvioidaan, että lakimuutos tulee kasvattamaan maksuhäiriömerkintöjen määrää. Tätä mieltä ovat sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) että Takuusäätiö. Molemmat tahot näkevät kuitenkin maksuhäiriömerkinnän saamisen mahdollisuutena katkaista syntynyttä tai syntyvää velkakierrettä.

On helppoa yhtyä sekä KKV:n että Takuusäätiön näkemykseen, että maksuhäiriömerkintä isossa kuvassa voi olla asia, joka mahdollistaa uhkaavan trendin katkaisemisen ajoissa. Tässä asiassa on myös perintäyhtiöllä tärkeä rooli – myös kuluttajan näkökulmasta.

Perintäyhtiö laittaa aina, ennen kuin maksamaton lasku etenee maksuhäiriömerkinnäksi asti, velalliselle velkojan puolesta maksumuistutuksia ja -vaatimuksia. Jos on tiedossa, että oman talouden mahdollinen häiriötilanne on pitkäkestoisempi tai jos on olemassa jokin muu riski, että tilanne eskaloituisi, on äärimmäisen tärkeää olla perintäyhtiöön yhteydessä. Perintäyhtiön tehtävä on yhdessä velallisasiakkaan kanssa etsiä mahdollinen tie eteenpäin sopimalla esimerkiksi kokonaistilanteen kannalta kestävästä maksusuunnitelmasta.

Perintäfirmojen nousukausi?

Talouselämä kirjoitti 30.8.2019 että ”perintäfirmat takovat kovaa tiliä”. Jutusta käy ilmi, että vuonna 1999 perintäalan kokonaisliikevaihto oli Suomessa noin 30 miljoonaa euroa, vuonna 2006 summa oli noussut yli 100 miljoonaan euroon ja että viime vuonna kolmen suurimman toimijan (Intrum, Lowell, OK Perintä) liikevaihdot olivat yhteensä noin 215 miljoonaa euroa. Talouselämä toteaa ehkä hieman yllättäen, että perintäala alkoi kasvaa hiljalleen 1990-luvun puolivälistä lähtien, kun kunnat rupesivat ulkoistamaan saataviensa perintää yksityisille firmoille.

Vaikka näin olisi ollut, että perintä-alan kasvun juuret ovat kuntien ulkoistuksissa, lienee syy perintäalan räjähdysmäiseen kasvuun 2000- ja 2010-luvuilla muitten toimijoiden kuin kuntien ulkoistamisissa. Perinnän ulkoistaminen on sekä yksityisten toimijoiden että julkisorganisaatioiden näkökulmasta ymmärrettävää. Sekä laki saatavien perinnästä että hyvä perintätapa ohjaavat perintäalaa ja tuovat vaatimuksia erikoisosaamiselle. Perintäalan ammattilaiset tekevät perintää joka päivä päätyönään ja näin ollen voidaan taata sellaista osaamista, joka on sekä velallisen että velkojan intressissä.

Kunnan Taitoa Oy perusti tytäryhtiönsä Taitoa Kuntaperintä Oy:n vuonna 2015 nimenomaan kotimaiseksi vaihtoehdoksi kunta-alan toimijoille. Asiakkaat kaipasivat silloin julkishallinnolle räätälöityä, kotimaista ja ketterää perintäkumppania. Aiemmin mainitut perintäjätit ovat kaikki nykyään osa kansainvälisiä kokonaisuuksia. Kuntaperinnän nimi on kevään emoyhtiön fuusion jälkeen muuttunut Sarastia Kuntaperinnäksi, mutta olemme edelleen täysin kuntataustainen organisaatio ja liiketoimintamme tuotot näin ollen palautuvat kuntien hyväksi.

PS. Kuntamarkkinoilla järjestimme tietoiskun, jossa kerroimme, miten Turun kaupunki tienasi ylimääräiset 2,5 miljoonaa euroa kehittämällä ja tehostamalla perintäpalveluprosessia, pitämällä kuitenkin koko prosessin inhimillisenä ja yhdenvertaisena. Puheenvuoron tallenne on tulossa sivuillemme lähiaikoina.

Christian Sjöstrand
liiketoimintajohtaja
Sarastia Kuntaperintä Oy