Perinnän kotimainen vaihtoehto

Hallituksen huoli suomalaisten ylivelkaantumisesta ja siihen liittyvistä ongelmista on perusteltu. Valtakunnanvoudinvirasto ilmoitti viime keväänä, että vuonna 2018 saapui noin 3,4 miljoonaa asiaa ulosottoon Suomessa (+2,5% verrattuna vuoteen 2017) ja että eri velallisia ulosotossa oli vuonna 2018 noin 577 000 (+3,4%). Velallisista luonnollisia henkilöitä oli valtaosa, noin 519 000, ja yrityksiä ja yhteisöjä noin 58 000. Valtakunnanvouti arvioikin, että yksityisoikeudellisten saatavien osuus ulosottoasioista on kasvanut selkeästi ja että se johtuu kulutusluottojen ja pikalainojen yleistymisestä.

Syyskuun ensimmäisenä päivänä astui voimaan lakimuutos, jonka pitäisi tehdä satojen prosenttien pikavippikorot mahdottomiksi. Uusi laki asetti kaikille kulutusluotoille aiempaa tiukemman 20 prosentin korkokaton ja rajasi muut lainanhoitokulut enintään 150 euroon vuodessa. Jo ensimmäisenä päivänä, kun laki oli voimassa, nähtiin sen vaikutukset. YLE uutisoi nimittäin jo 2.9 että ”Jo useat pikavippifirmat ovat ilmoittaneet, etteivät enää myönnä uusia lainoja – syynä kulutusluottojen korkokaton madaltaminen 20 prosenttiin” ja lisäsi vielä että ”Alalla uskotaan, että syksyn aikana markkinoilta poistuu vielä lisää yrityksiä”. Ylen uutisten mukaan monet alan yritykset katsovat, ettei niillä ole enää toimintamahdollisuuksia, kun ne eivät saa periä mielestään kunnon korkoa.

Lakimuutos tarjoaa siis mahdollisesti ratkaisua toiseen valtakunnanvoudin esille nostamaan ongelmaan; pikalainojen yleistymiseen. Lain vaikutukset kuluttajille ovat kuitenkin alussa hieman yllättäviä.

Aluksi nimittäin arvioidaan, että lakimuutos tulee kasvattamaan maksuhäiriömerkintöjen määrää. Tätä mieltä ovat sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) että Takuusäätiö. Molemmat tahot näkevät kuitenkin maksuhäiriömerkinnän saamisen mahdollisuutena katkaista syntynyttä tai syntyvää velkakierrettä.

On helppoa yhtyä sekä KKV:n että Takuusäätiön näkemykseen, että maksuhäiriömerkintä isossa kuvassa voi olla asia, joka mahdollistaa uhkaavan trendin katkaisemisen ajoissa. Tässä asiassa on myös perintäyhtiöllä tärkeä rooli – myös kuluttajan näkökulmasta.

Perintäyhtiö laittaa aina, ennen kuin maksamaton lasku etenee maksuhäiriömerkinnäksi asti, velalliselle velkojan puolesta maksumuistutuksia ja -vaatimuksia. Jos on tiedossa, että oman talouden mahdollinen häiriötilanne on pitkäkestoisempi tai jos on olemassa jokin muu riski, että tilanne eskaloituisi, on äärimmäisen tärkeää olla perintäyhtiöön yhteydessä. Perintäyhtiön tehtävä on yhdessä velallisasiakkaan kanssa etsiä mahdollinen tie eteenpäin sopimalla esimerkiksi kokonaistilanteen kannalta kestävästä maksusuunnitelmasta.

Perintäfirmojen nousukausi?

Talouselämä kirjoitti 30.8.2019 että ”perintäfirmat takovat kovaa tiliä”. Jutusta käy ilmi, että vuonna 1999 perintäalan kokonaisliikevaihto oli Suomessa noin 30 miljoonaa euroa, vuonna 2006 summa oli noussut yli 100 miljoonaan euroon ja että viime vuonna kolmen suurimman toimijan (Intrum, Lowell, OK Perintä) liikevaihdot olivat yhteensä noin 215 miljoonaa euroa. Talouselämä toteaa ehkä hieman yllättäen, että perintäala alkoi kasvaa hiljalleen 1990-luvun puolivälistä lähtien, kun kunnat rupesivat ulkoistamaan saataviensa perintää yksityisille firmoille.

Vaikka näin olisi ollut, että perintä-alan kasvun juuret ovat kuntien ulkoistuksissa, lienee syy perintäalan räjähdysmäiseen kasvuun 2000- ja 2010-luvuilla muitten toimijoiden kuin kuntien ulkoistamisissa. Perinnän ulkoistaminen on sekä yksityisten toimijoiden että julkisorganisaatioiden näkökulmasta ymmärrettävää. Sekä laki saatavien perinnästä että hyvä perintätapa ohjaavat perintäalaa ja tuovat vaatimuksia erikoisosaamiselle. Perintäalan ammattilaiset tekevät perintää joka päivä päätyönään ja näin ollen voidaan taata sellaista osaamista, joka on sekä velallisen että velkojan intressissä.

Kunnan Taitoa Oy perusti tytäryhtiönsä Taitoa Kuntaperintä Oy:n vuonna 2015 nimenomaan kotimaiseksi vaihtoehdoksi kunta-alan toimijoille. Asiakkaat kaipasivat silloin julkishallinnolle räätälöityä, kotimaista ja ketterää perintäkumppania. Aiemmin mainitut perintäjätit ovat kaikki nykyään osa kansainvälisiä kokonaisuuksia. Kuntaperinnän nimi on kevään emoyhtiön fuusion jälkeen muuttunut Sarastia Kuntaperinnäksi, mutta olemme edelleen täysin kuntataustainen organisaatio ja liiketoimintamme tuotot näin ollen palautuvat kuntien hyväksi.

PS. Kuntamarkkinoilla järjestimme tietoiskun, jossa kerroimme, miten Turun kaupunki tienasi ylimääräiset 2,5 miljoonaa euroa kehittämällä ja tehostamalla perintäpalveluprosessia, pitämällä kuitenkin koko prosessin inhimillisenä ja yhdenvertaisena. Puheenvuoron tallenne on tulossa sivuillemme lähiaikoina.

Christian Sjöstrand
liiketoimintajohtaja
Sarastia Kuntaperintä Oy